Luonnetesti tulokset

Luonnetestin tarkoituksena on kartoittaa koiran synnynnäisiä (ja ainakin jossain määrin perinnöllisiä) luonneominaisuuksia. Se on tällä hetkellä ainoa käytössämme oleva puolueeton testi, joka keskittyy koiran luonteeseen. Se on siis ainoa tapa luotettavasti mitata koiran luonneominaisuuksia. Luonne on kuitenkin terveyden ohella se asia, jonka suuri osa koiran omistajista listaa tärkeimmiksi koiran ominaisuuksiksi. Luonnetesti voi antaa koiran omistajalle sellaista tietoa koiran luonteesta, josta on hyötyä koiran koulutuksessa. Luonnetesti voi paljastaa koirassa aivan uusia piirteitä, joiden huomioiminen voi parantaa koiran ja omistajan välistä yhteystyötä huomattavasti. Vaikka koiransa tuntisi hyvinkin voi luonnetesti silti paljastaa siitä uusia puolia toisaalta siksi että tilanteet ovat koiralle uusia ja toisaalta taas siitä syystä että ulkopuolinen voi nähdä koiran toisin kuin omistaja itse ja huomata siksi koirasta erilaisia asioita.

Suomalaisessa luonnetestissä testataan koirasta yhdeksän eri ominaisuutta: toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Kaikki ominaisuudet myös pisteytetään asteikolla - 3:sta +3:een, lisäksi eri osioilla on erilaiset painokertoimet jolloin loppupistemäärä vaihtelee +300 pisteestä -300 pisteeseen. Testin suoritustapa (esimerkiksi hyökkäysten voimakkuus ja tempo) riippuu aina testattavasta koirasta ja testi tehdään siten, että koiralle ei koidu siitä pysyviä traumoja.

Toimintakyky - Kuvaa koiran kykyä toimia ja tehdä ratkaisuja sille vieraassa tilanteessa. Toimintakyky voi ilmetä yhtälailla pakona kuin puolustautumisenakin sen sijaan toimintakyvyttömyys ilmenee siten että koira pyrkii joko mitätöimään tilanteen tai jähmettyy paikalleen kykenemättä tekemään mitään.

Terävyys - Terävyys on koiran taipumus reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaan ihmiseen. Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsykkeestä se reagoi aggressiivisesti. Terävyyden erikoiskokeessa koira kiinnitetään lyhyellä narulla seinään tms. ja koiran ohjaaja poistuu paikalta. Kun koira on rauhoittunut tuomari alkaa lähestyä sitä ensin varovaisemmin ja lopulta hyvin uhkaavasti. Koiran luo tultuaan tuomari lopettaa uhkaamisen ja alkaa puhua ystävällisesti. Koiran pitäisi lopettaa kaikki pelokas tai aggressiivinen käytös ja antaa tuomarin koskea itseensä.

Puolustushalu - Puolustushalu on koiran halua puolustaa laumaansa. Puolustustoiminnan voimakkuus ei myöskään vaikuta arvosanaan vaan tärkeämpää on esimerkiksi koiran asema ohjaajaan ja hyökkääjään nähden. Ohjaajan ja hyökkääjän väliin asettuva rauhallinenkin koira saa suuremmat pisteet kuin ohjaajan takana raivoava koira. Puolustushalua testataan hyökkäämällä ohjaajaa kohti suoraan edestä.

Taisteluhalu - Taisteluhalu tarkoittaa koiran halua leikkiä tai taistella fyysisesti saavuttaakseen haluamansa. Usein tämä ilmenee leikkimishaluna. Taisteluhalua testataan kokeella jossa tuomari leikkii koiran kanssa kepillä, narulla tms. Kun koira innostuu leikkimään, leikki lopetetaan kesken ja katsotaan haluaako koira jatkaa sitä oma-aloitteisesti. Jos koira ei leiki ollenkaan, taisteluhalu tulee kyllä ilmi muissa luonnetestin osioissa. Pelkkä leikkiminen ei siis ratkaise arvosanaa.

Hermorakenne on yksi suurimpia koiran arkielämään vaikuttavia asioita sen luonteessa, eikä se ole mitenkään omistajan parannettavissa. Syntyään heikkohermoista koiraa ei siis voi esimerkiksi pentuajan sosiaalistamisella saada hermoiltaan vahvemmaksi. Perimältään vahvahermoinen koira kestää enemmän ikäviä tapahtumia kuin heikkohermoisempi lajitoveri ilman että ne vaikuttavat sen elämään. Hermorakennetta tarkkaillaan koko kokeen ajan. Parhaimmillaan koira kohtaa järkkymättä kaikki testin oudotkin tilanteet.

Temperamentti tarkoittaa koiran kykyä havainnoida ympäristöä ja toimia havaintojensa mukaan. Kyse ei siis ole ainoastaan reaktion nopeudesta vaan ideaalitilanteessa koira huomaa kaikki siihen vaikuttavat tekijät viiveettä ja reagoi niihin kunkin tarvitsemalla tavalla. Jos temperamentti on liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön ärsykkeet koiran keskittymistä. Temperamenttia testataan siten että ohi kävelevän koirakon perään lasketaan esim. rämisevä tynnyri. Koiran väistöliikkeen voima ja hallinta kuvaavat sen temperamenttia.

Kovuus kuvaa koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä asioita. Kovuudella on yhteys sekä koiran koulutukseen että sen käytökseen. Kova koira tarvitsee oppiakseen useampia toistoja kuin pehmeä koira, mutta toisaalta pehmeä koira oppii ikävätkin asiat nopeasti (esimerkiksi pelkäämään joitain tilanteita). Pehmeän koiran käytökseen ympäristö siis vaikuttaa enemmän kuin kovan koiran käytökseen. Luonnetestissä kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan, mutta sen lisäksi sitä testataan kokeella jossa koira ensin säikäytetään ja viedään sitten nopeasti tilanteesta pois ja tämän jälkeen palataan takaisin: pehmeä koira ei haluaisi palata takaisin, kova taas ei välitä enää äsken tapahtuneesta säikähdyksestä.

Luoksepäästävyydellä tarkoitetaan koiran suhtautumista ystävälliseen, mutta vieraaseen ihmiseen. Koiran tulisi päästää vieras lähelle ja koskea itseensä. Optimitilanteessa koira päästää vieraan luokseen ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.

Laukauspelottomuus Luonnetestin lopuksi ammutaan kaksi laukausta ja koiran pitäisi pystyä säilyttämään toimintakykynsä laukauksista huolimatta.

Luonnetestin tulos ilmoitetaan usein pelkkänä loppupistemääränä. Kuitenkin kussakin osassa pisteytys on laadittu siten, että ominaisuudet joita vaaditaan työkoirilta ja kovan tason harrastuskoirilta saavat korkeimmat pisteet. Korkeimmat mahdolliset pisteet omaava koira ei kuitenkaan välttämättä ole paras mahdollinen seurakoira. Olennaista on myös se, mistä pisteet muodostuvat eli onko pisteitä laskenut esimerkiksi pehmeys vai aggressiivisuus. Tällöinhän kyseessä on aivan erityyppiset koirat. Alla olevat bedlingtonien luonnetestitulokset sisältävät luonnetestin eri ominaisuuksien pisteytykset samassa järjestyksessä kun yllä on mainittu.

Millainen on luonnetestin bedlington? luonnetestituloksia luettaessa niitä tulisi verrata sekä rotumääritelmään että rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Rotumääritelmässä luonnetta on määritelty: "Eloisa ja rohkea, täynnä itseluottamusta. Älykäs ja toiminnallinen seurakoira. Hyväntuulinen, hellä, omanarvontuntoinen, ei arka tai hermostunut. Levossa lempeä, mutta ärsyyntyneenä täynnä rohkeutta."

Laajempi artikkeli luonnetestistä on julkaistu Bedlington-tiedotteessa 4/06.