Agility
Mitä on agility?
Agility on vauhdikas koirien esteratakilpailu. Agilityssä ihminen ohjaa koiran virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi.
Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Radalla on yleensä 12–20 estettä.
Mille roduille laji sopii?
Laji on avoin kaikille koiraroduille ja myös sekarotuisille. Agilityssä menestyminen edellyttää koiralta yhteiskuntakelpoisuutta, hyvää fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ohjaajan kanssa. Agility edellyttää hyvää fyysistä kuntoa myös koiran ohjaajalta.
Mikä on lajin tarkoitus?Lajin tarkoituksena on kehittää koiran toimintakykyä ja älykkyyttä siten, että se suorittaa kilpailuradalla erilaisia esteitä. Agility on kasvattava, urheilullinen kilpailumuoto, joka parantaa koiran yhteiskuntakelpoisuutta.
Miten kilpaillaan?
Agilityssä koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan, joista 1-luokka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Ykkösluokassa menestyneet nousevat 2-luokkaan ja siinä menestyneet vuorostaan 3-luokkaan.
Tasoluokkien eroina ovat radan pituus ja sen vaikeusaste sekä koiran suoritusnopeus, jota käytetään ihanneajan määritykseen.
Kaikissa tasoluokissa koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella viiteen kokoluokkaan: pikkumini-, mini-, medi-, pikkumaksi- ja maksiluokkaan.
Pikkumini-koiran säkäkorkeus on alle 28 cm, minin alle 35 cm, medi-koiran säkäkorkeus 35-42.99 cm, pikkumaksin 43-49,99 cm ja maksi-koiran säkäkorkeus on vähintään 43.
Miten harrastus aloitetaan?
Lajin harjoittelun voi aloittaa jo nuorella, terveellä koiralla, mutta liikaa rasitusta tulee välttää. Agilityseurat järjestävät alkeiskursseja, joille kannattaa osallistua vasta, kun koiran luusto on täysin kehittynyt.
Kilpailevan koiran täytyy olla vähintään 18 kuukauden ikäinen, terve, tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Koiran tulee myös olla perustottelevainen.
Lajin historiasta
Agility on koiraharrastuslajina suhteellisen nuori. Sen historia ulottuu 1970-luvun Englantiin, jossa sen kehittivät John Varley, Peter Meanwell ja Peter Lewis esteratsastuksen pohjalta näytöslajiksi. Agility nähtiin ensi kertaa kuuluisassa Cruftsin koiranäyttelyssä vuonna 1978, ja muutamassa vuodessa laji levisi ympäri Brittein saarta.
Suomeen agility saapui vuonna 1986, jolloin se esitettiin näytöksenä Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä. Ensimmäiset viralliset yksilökilpailut pidettiin vuonna 1989. Lajin suosio kasvoi räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun Suomen Kennelliitto järjesti agilityn maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2000 Helsingin jäähallissa.
Lisätietoa Kennelliiton ja Agilityliiton sivuilla.
Huom. Ostaessasi Agilityliiton lisenssin voit valita edustusseuraksi Suomen Bedlingtonkerhon: https://www.agilityliitto.fi/kilpailut/lisenssi/
Kilpailulisenssin haltijalla on oikeus osallistua SAGIn myöntämiin virallisiin kilpailuihin sekä muihin SAGIn ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa järjestettäviin tapahtumiin. kuten leireille, kursseille ja koulutuksiin. Harrastajalisenssin (C-lisenssi) haltijalla on oikeus osallistua muihin SAGIn ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa järjestettäviin tapahtumiin kuin virallisiin kilpailuihin.
Agility on vauhdikas koirien esteratakilpailu. Agilityssä ihminen ohjaa koiran virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi.
Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Radalla on yleensä 12–20 estettä.
Mille roduille laji sopii?
Laji on avoin kaikille koiraroduille ja myös sekarotuisille. Agilityssä menestyminen edellyttää koiralta yhteiskuntakelpoisuutta, hyvää fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ohjaajan kanssa. Agility edellyttää hyvää fyysistä kuntoa myös koiran ohjaajalta.
Mikä on lajin tarkoitus?Lajin tarkoituksena on kehittää koiran toimintakykyä ja älykkyyttä siten, että se suorittaa kilpailuradalla erilaisia esteitä. Agility on kasvattava, urheilullinen kilpailumuoto, joka parantaa koiran yhteiskuntakelpoisuutta.
Miten kilpaillaan?
Agilityssä koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan, joista 1-luokka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Ykkösluokassa menestyneet nousevat 2-luokkaan ja siinä menestyneet vuorostaan 3-luokkaan.
Tasoluokkien eroina ovat radan pituus ja sen vaikeusaste sekä koiran suoritusnopeus, jota käytetään ihanneajan määritykseen.
Kaikissa tasoluokissa koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella viiteen kokoluokkaan: pikkumini-, mini-, medi-, pikkumaksi- ja maksiluokkaan.
Pikkumini-koiran säkäkorkeus on alle 28 cm, minin alle 35 cm, medi-koiran säkäkorkeus 35-42.99 cm, pikkumaksin 43-49,99 cm ja maksi-koiran säkäkorkeus on vähintään 43.
Miten harrastus aloitetaan?
Lajin harjoittelun voi aloittaa jo nuorella, terveellä koiralla, mutta liikaa rasitusta tulee välttää. Agilityseurat järjestävät alkeiskursseja, joille kannattaa osallistua vasta, kun koiran luusto on täysin kehittynyt.
Kilpailevan koiran täytyy olla vähintään 18 kuukauden ikäinen, terve, tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Koiran tulee myös olla perustottelevainen.
Lajin historiasta
Agility on koiraharrastuslajina suhteellisen nuori. Sen historia ulottuu 1970-luvun Englantiin, jossa sen kehittivät John Varley, Peter Meanwell ja Peter Lewis esteratsastuksen pohjalta näytöslajiksi. Agility nähtiin ensi kertaa kuuluisassa Cruftsin koiranäyttelyssä vuonna 1978, ja muutamassa vuodessa laji levisi ympäri Brittein saarta.
Suomeen agility saapui vuonna 1986, jolloin se esitettiin näytöksenä Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä. Ensimmäiset viralliset yksilökilpailut pidettiin vuonna 1989. Lajin suosio kasvoi räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun Suomen Kennelliitto järjesti agilityn maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2000 Helsingin jäähallissa.
Lisätietoa Kennelliiton ja Agilityliiton sivuilla.
Huom. Ostaessasi Agilityliiton lisenssin voit valita edustusseuraksi Suomen Bedlingtonkerhon: https://www.agilityliitto.fi/kilpailut/lisenssi/
Kilpailulisenssin haltijalla on oikeus osallistua SAGIn myöntämiin virallisiin kilpailuihin sekä muihin SAGIn ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa järjestettäviin tapahtumiin. kuten leireille, kursseille ja koulutuksiin. Harrastajalisenssin (C-lisenssi) haltijalla on oikeus osallistua muihin SAGIn ohjauksen ja valvonnan alaisuudessa järjestettäviin tapahtumiin kuin virallisiin kilpailuihin.
