Roturisteytykset, miksi ja miten?
Roturisteytysten tarkoituksena on lisätä monimuotoisuutta koirarodussa. Risteytysohjelmat ovat ensisijaisesti tarkoitettu roduille, joissa ei ole tarpeeksi perinnöllistä vaihtelua tärkeiden, koiran hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien jalostamiseksi. Vaihtelun vähyys voi olla seurausta esimerkiksi sairauden tai epäedullisen anatomisen piirteen laajasta yleisyydestä rodun edustajilla, johtua rodun voimakkaasta sukusiitosasteesta tai rodun pienilukuisuudesta. Tässä artikkelissa keskitytään yleiseen monimuotoisuuden vähenemiseen ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa roturisteytysten avulla, sekä käydään läpi roturisteytysprojektin toteutuksen pääpiirteitä.
Koiranjalostus ja geeneettinen vaihtelu Koirien jalostuksen yleisenä tavoitteena on ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisten (rotumääritelmän mukaisten) koirien tuottaminen. Kun samankaltaisuus lisääntyy, samanaikaisesti vaihtelun määrä vähenee. Tämä koskee sekä toivottuja havaitsemiamme ominaisuuksia, kuten ulkomuotoa, mutta samalla koirien geeniperimää kokonaisuudessaan. Siinä missä ulkomuodon tai muun rotuominaisuuden yhdenmukaistuminen ja vakiintuminen on toivottu asia, tapahtuu sivussa helposti ja huomaamatta myös epätoivottujen ominaisuuksien yleistymistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on bedlingtoninterrierin kuparitoksikoosi ja muut rotutyypilliset perinnölliset sairaudet. |
Geneettisen vaihtelun vaikutus immuniteettiin
Geneettisen vaihtelun määrä vaikuttaa myös epäsuorasti tai vaikeasti mitattavasti koirien terveyteen ja elinvoimaan. Laajasta geneettisestä vaihtelusta on esimerkiksi suurta hyötyä immuunipuolustukseen liittyvissä elimistön järjestelmissä. Immuunipuolustus on itsessään monimuotoinen järjestelmä, jonka pääasiallinen tehtävä on tunnistaa ja torjua elimistöä haastavat ulkoiset uhat, kuten sairautta aiheuttavat bakteerit tai virukset. Tämän järjestelmän toimivuuden kannalta hyvin merkittävää on myös se, että puolustusreaktiota ei nosteta harmittomia ulkoisia ärsykkeitä vastaan, eikä varsinkaan eläimen omaa elimistöä kohtaan. Jos immuunipuolustus ei toimi kuten sen pitäisi, on seurauksena vian tyypistä riippuen alttius tulehduksille, allergioille, yliherkkyysreaktioille tai jopa autoimmuunisairauksille. Merkittävä immuniteetin ongelmille altistava tekijä on liian vähäinen vaihtelu immuunipuolustusta määrittelevissä geeneissä.
Elinvoiman heikkeneminen vaikeuttaa myös lisääntymistä
Kohonneen sukusiitosasteen aiheuttamaa geeniperimän vaihtelun vähentymistä ja siitä johtuvaa elinvoiman heikkenemistä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Elinvoiman väheneminen näkyy yleisen terveyden heikentymisenä ja heikentyneenä suorituskykynä muun muassa lisääntymisessä. Kehityshäiriöiden määrän ja sitä kautta pentukuolleisuuden ja keskenmenojen määrän lisääntyminen ovat konkreettisia esimerkkejä sukusiitostaantuman aiheuttamasta lisääntymiskyvyn heikkenemisestä.
Roturisteytys sukusiitoksen vastavaikuttajana
Siinä missä perinteinen rodunjalostus tähtää ja johtaa sekä tahalliseen että tahattomaan samanperintäisyyden lisääntymiseen ja geneettisen vaihtelun pienenemiseen, toimii roturisteytys päinvastoin. Roturisteytyksellä tuodaan rotuun täysin uutta geneettistä materiaalia. Tämä lisää geneettistä vaihtelua ja siten parantaa elinvoimaa. Risteytettävän rodun ja yksilön valinnalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta vaihtelua aiheutetaan myös ulkomuotoon ja muihin rotuominaisuuksiin. Kennelliiton ohjeistusten mukaan risteytettäväksi roduksi tuleekin valita toinen terve, ongelmaton ja mahdollisimman samankaltainen rotu, kun tavoiteena on yleinen geneettisen monimuotoisuuden lisääminen. Roturisteytyksen tarkoituksena on siis lisätä hyvinvoinnin kannalta oleellisten geenien vaihtelua rodussa niin, että toivotut rotutyypilliset ominaisuudet kuitenkin säilyvät.
Roturisteytysprojektin pääpiirteet
Roturisteytysprojekti on tarkoin suunniteltu ja valvottu prosessi. Projektia ei pysty toteuttamaan yksin, vaan se vaatii laajan tuen rodun harrastajien keskuudessa, mieluusti yli maan rajojen. Lupaa risteytysprojektille haetaan Suomen Kennelliitolta ja risteytysluvat myönnetään yhdistelmäkohtaisesti. Roturisteytyshakemuksessa perustellaan miksi projekti on tarpeellinen ja mihin rotuun risteytys halutaan tehdä. Hakemukseen pitää myös kirjata kuinka risteytysprojekti aiotaan suorittaa, aina ensimmäisen polven yhdistelmävalinnoista siihen, kuinka seuraavien polvien risteytysjälkeläisiä on tarkoitus käyttää jalostukseen. Hakemuksen tulee sisältää myös lausunnot rotujärjestöltä ja rodun alkuperämaalta.
Risteytysjälkeläiset rekisteröidään yleensä kolmen ensimmäisen polven ajan ej-rekisteriin ja niiden terveys-, luonne- ja ulkomuoto-ominaisuuksia seurataan tarkoin koko niiden elämän ajan. Vain ominaisuuksiltaan kaikin puolin sopivia yksilöitä voidaan hyväksyä edelleen jalostukseen ja siirtää jalostuskäytön mahdollistavaan er-rekisteriin. Tällä valvonnalla turvataan, että risteytys ei toisi rotuun epätoivottuja ominaisuuksia.
Roturisteytysprojektit ovat vielä harvinaisia, mutta niiden hyödyistä rotukoirien jalostuksessa on yhä enemmän herätelty keskustelua sekä meillä että maailmalla. Risteytysprojekteja on jo toteutettu muun muassa pinsereillä ja kromfohrländereillä ja yksittäisiä risteytyksiä on tehty moneen muuhunkin rotuun. Tulokset ovat olleet tähän mennessä hyviä ja Suomen Kennelliittolla onkin avoin ja kannustava suhtautuminen uusien risteytysprojektien tekoon. Voisiko bedlingtoninterrieri olla vuorossa seuraava?
Lisätietoa: Suomen Kennelliitto, Roturisteytysohje
Teksti: ELL Sini Tuovinen
Artikkeli julkaistu alunperin Bedlingtontiedotteessa 2/2020
Geneettisen vaihtelun määrä vaikuttaa myös epäsuorasti tai vaikeasti mitattavasti koirien terveyteen ja elinvoimaan. Laajasta geneettisestä vaihtelusta on esimerkiksi suurta hyötyä immuunipuolustukseen liittyvissä elimistön järjestelmissä. Immuunipuolustus on itsessään monimuotoinen järjestelmä, jonka pääasiallinen tehtävä on tunnistaa ja torjua elimistöä haastavat ulkoiset uhat, kuten sairautta aiheuttavat bakteerit tai virukset. Tämän järjestelmän toimivuuden kannalta hyvin merkittävää on myös se, että puolustusreaktiota ei nosteta harmittomia ulkoisia ärsykkeitä vastaan, eikä varsinkaan eläimen omaa elimistöä kohtaan. Jos immuunipuolustus ei toimi kuten sen pitäisi, on seurauksena vian tyypistä riippuen alttius tulehduksille, allergioille, yliherkkyysreaktioille tai jopa autoimmuunisairauksille. Merkittävä immuniteetin ongelmille altistava tekijä on liian vähäinen vaihtelu immuunipuolustusta määrittelevissä geeneissä.
Elinvoiman heikkeneminen vaikeuttaa myös lisääntymistä
Kohonneen sukusiitosasteen aiheuttamaa geeniperimän vaihtelun vähentymistä ja siitä johtuvaa elinvoiman heikkenemistä kutsutaan sukusiitostaantumaksi. Elinvoiman väheneminen näkyy yleisen terveyden heikentymisenä ja heikentyneenä suorituskykynä muun muassa lisääntymisessä. Kehityshäiriöiden määrän ja sitä kautta pentukuolleisuuden ja keskenmenojen määrän lisääntyminen ovat konkreettisia esimerkkejä sukusiitostaantuman aiheuttamasta lisääntymiskyvyn heikkenemisestä.
Roturisteytys sukusiitoksen vastavaikuttajana
Siinä missä perinteinen rodunjalostus tähtää ja johtaa sekä tahalliseen että tahattomaan samanperintäisyyden lisääntymiseen ja geneettisen vaihtelun pienenemiseen, toimii roturisteytys päinvastoin. Roturisteytyksellä tuodaan rotuun täysin uutta geneettistä materiaalia. Tämä lisää geneettistä vaihtelua ja siten parantaa elinvoimaa. Risteytettävän rodun ja yksilön valinnalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka voimakasta vaihtelua aiheutetaan myös ulkomuotoon ja muihin rotuominaisuuksiin. Kennelliiton ohjeistusten mukaan risteytettäväksi roduksi tuleekin valita toinen terve, ongelmaton ja mahdollisimman samankaltainen rotu, kun tavoiteena on yleinen geneettisen monimuotoisuuden lisääminen. Roturisteytyksen tarkoituksena on siis lisätä hyvinvoinnin kannalta oleellisten geenien vaihtelua rodussa niin, että toivotut rotutyypilliset ominaisuudet kuitenkin säilyvät.
Roturisteytysprojektin pääpiirteet
Roturisteytysprojekti on tarkoin suunniteltu ja valvottu prosessi. Projektia ei pysty toteuttamaan yksin, vaan se vaatii laajan tuen rodun harrastajien keskuudessa, mieluusti yli maan rajojen. Lupaa risteytysprojektille haetaan Suomen Kennelliitolta ja risteytysluvat myönnetään yhdistelmäkohtaisesti. Roturisteytyshakemuksessa perustellaan miksi projekti on tarpeellinen ja mihin rotuun risteytys halutaan tehdä. Hakemukseen pitää myös kirjata kuinka risteytysprojekti aiotaan suorittaa, aina ensimmäisen polven yhdistelmävalinnoista siihen, kuinka seuraavien polvien risteytysjälkeläisiä on tarkoitus käyttää jalostukseen. Hakemuksen tulee sisältää myös lausunnot rotujärjestöltä ja rodun alkuperämaalta.
Risteytysjälkeläiset rekisteröidään yleensä kolmen ensimmäisen polven ajan ej-rekisteriin ja niiden terveys-, luonne- ja ulkomuoto-ominaisuuksia seurataan tarkoin koko niiden elämän ajan. Vain ominaisuuksiltaan kaikin puolin sopivia yksilöitä voidaan hyväksyä edelleen jalostukseen ja siirtää jalostuskäytön mahdollistavaan er-rekisteriin. Tällä valvonnalla turvataan, että risteytys ei toisi rotuun epätoivottuja ominaisuuksia.
Roturisteytysprojektit ovat vielä harvinaisia, mutta niiden hyödyistä rotukoirien jalostuksessa on yhä enemmän herätelty keskustelua sekä meillä että maailmalla. Risteytysprojekteja on jo toteutettu muun muassa pinsereillä ja kromfohrländereillä ja yksittäisiä risteytyksiä on tehty moneen muuhunkin rotuun. Tulokset ovat olleet tähän mennessä hyviä ja Suomen Kennelliittolla onkin avoin ja kannustava suhtautuminen uusien risteytysprojektien tekoon. Voisiko bedlingtoninterrieri olla vuorossa seuraava?
Lisätietoa: Suomen Kennelliitto, Roturisteytysohje
Teksti: ELL Sini Tuovinen
Artikkeli julkaistu alunperin Bedlingtontiedotteessa 2/2020